Voi Äiti-puffa minkä teit! Nimittäin aivan ihanaisen huivin! Saatekirjeessä Äiti-puffa kertoi langan tuoneen mieleen hänelle kesäillan ja lavatanssit. Totta tosiaan! Kun heitin huivin harteilleni huomasin olevani järven rannalla Juhannuskokkoa katselemassa, Viileä on ilta ja ohut kesämekko, mutta onneksi on huivi harteilla ja kotiavaimet rannekukkarossa.

Pahoittelen kuvan laatua, en tähän hätään keksinyt parempia järkestelyjä.

Oma kummitusneulomuksenikin matkasi takaisin omistajalleen Tainalle. Tälläisen sain aikaiseksi Tainan Teddy-langasta.

Eli kukkahuivihan siitä muotoitui. Koska en ole mikään huikea visiönääri tällä neulomisuralla, en sitä oman pääni mukaan tehnyt vaan ohje löytyi Novitalta