Kävin eilen eräässä marketissa eräillä esihistoriallisilla päivillä. Ei, en ostanut kassikaupalla seiskaveikkaa, ainoastaan haalarit muksuille. Mutta en minä ilman lankoja kauppareissulta päässyt, ostin toisesta kaupasta pari kerää Novita Rose Mohairia vain huomatakseni kotona, että olisi pitänyt olla kerä tai pari enenmmän. Kotona nakkasin kaiken maailman sukka ja lapasviritelmät sivuun ja aloin tehdä tätä.

Kaikesta peloistani huolimatta pääsin hyvin vauhtiin, Katsos nääs tämä kudelmieni taso on ollut lähinnä oikeita ja vääriä silmukoita ilman lisäilyjä. No tulihan noita virheitä tuonne alkuun, mutta pahimmat sain korjattua, kunhan olin ensin rauhoittunut. Nyt olen tehnyt tuota pitemmälle kuin kuvassa, ja tekniikka on jotenkuten hallussa. En tarvitse enää nenän edessä kaaviota kun tuota teen. Mutina kyllä kuuluu: oikein, oikein, langankierto, oikein, langankierto, nosto, oikein, yli, oikein, oikein, oikein...

Asiasta kukkaruukkuun! Sattuneesta syystä meidänkin perheessä katsotaan hittisarjaa Pikku-kakkonen. Sitä ennen tulee Norjaa Ristiin Rastiin jossa päivänä eräänä oli juttu naisesta, joka teki kastemekkoja ja niihin koristeiksi nyplätyt pitsit. Siinä malliksi nyplätessään toimittaja kysyi, mitä tapahtuu jos tulee virhe. Nainen totesi, ettei siinä mitään ihmeitä tapahdu. Ei haittaa, vaikka tulee virheitä: niistä näkee, että pitsi on käsityötä. Voi, kun tuon asenteen pystyisi pitämään näitä tekeleitä neuloessa. Ei heti pienestä virheestä repisi pelimekkoaan, vaan jatkaisi tyynesti ja antaisi virheen olla ikään kuin kauneuspilkkuna.

Nyt kun kummitukset on eräissä piireissä muotia, ajattelin esitellä omat kummitukseni. Toisin sanoen lankavarastoni, olkaa hyvät!

Takana laatikollinen syitä, miksi mammuttimainen 7veikka himo ei iskenyt. Laatikossa erämääräisiä villa- ja villasekoitelankoja, joista osa  tunnistettavissa 80-lukuilaiseksi Tertuksi, Faunaksi ja TopWooliksi, lisänä myöhempien aikojen 7 veljestä, nallea ja isoveljeä. Seassa pyörii kymmeniä keriä, joista osan ehkä voisi tunnistaa, suurinta osaa ei. Näistä piisaa sitä sukkalankaa niihin sukkiin, joita nyt en jaksa tehdä.

Etualalla erikoisemmat: Mitä lie kimallelankaa sinisenä ja punaisena (seassa hopeanväristä kuitua), tangoa, täysi kerä tenneseetä vajaa kyljessään. 2 täyttä kerää Butterfly:a, saman väristä kuin Äiti-puffalle lähetty Brilla. Jotain Novitan puuvillalankaa mustana ja 1,5 kerää Karusellia

Ja Sitten kaikkien kummistusten äiti: Mustakaapu a.k.a. 10 rullaa Novita Maxia, josta piti tulla takki, ja josta nyt minun käsissä ei tule mitään. Koskaan. Jos joku haluaa voin vaihtaa ne johonkin.

Niin joo, Tainalle tidoksi, jos hää tänne blogiin eksyy: Pöydälläni odottaa jo ohje, kuinka tuhota Teddy. Ehän mie toiste lankoi ilma neuvoi ossaa kuttoo...